Loading ...Nuorisotyöttömyys jos jokin on ollut viimeisen vuoden aikana erityisen
merkittävä keskustelun ja uutisten aihe. Nuorisotyöttömyysaste on
valtakunnan tasolla ylittänyt jo 20%:n rajapyykin ja erityisen suuri
ongelma on Oulun seudulla, jossa jopa yli joka neljäs alle 25-vuotias
työnhakija on työttömänä. Hallitus katsoi auttavansa nuorten
työllistymistä kevään lisäbudjetin yhteydessä myöntämällä vajaan 80
miljoonan euron tukipotin kyseiseen tarkoitukseen. Nuorisotyöttömyys
on sinällään tuttu ilmiö jo edellisen lamakauden ajalta, jolloin
nuorisotyöttömyyaste oli ajoittain jopa 30 prosentin tuntumassa, mutta
nykyisestä nuorisotyöttömyyskeskustelusta tekee erikoisen se asia
ettei kukaan tunnu tietävän nuorisotyöttömyyden syitä eikä keneltäkään
löydy selkeitä ratkaisumalleja asiaa. Tämän vuoksi onkin tärkeä kysyä,
että mistä työttömyys on peräisin ja miten sitä voidaan vähentää?
Historiallisesti työttömyys tuli mahdolliseksi vasta kun kansalaisilla
oli muutto- ja elinkeinovapaus. Vasta näiden jälkeen työvoiman
tarjonta jollain erityisellä alalla määrätyssä paikassa kasvaa aika
ajoin sen kysyntään nähden niin suureksi, että siitä oli seurauksena
yleistä onnettomuutta, ja että työttömyys näin ollen muodostui
erityiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.
Työttömyyttä koskevan ajattelun pohjana voidaan käyttää esimerkiksi
elinkeinorakenteen muuttumista, taloustieteen käsitystä
työmarkkinoiden jäykistymisestä ja työnetsintäteoriaa. Näillä
tarkoitetaan sitä, että ihmisten kyky tarjota työpanostaan ei
alueellisesta, koulutuksesta tai muusta syystä vastaa työmarkkinoiden
tarvetta. Viljelymaan kyntämiseen ei tarvita insinööriä eikä viittä
Oulun yliopistossa opiskelevaa insinööriä tarvita hoitamaan yhden
töitä. Koulutuksen kyvyttömyys vastata tietynlaisen osaamisen ja
koulutuksen kysyntään johtaa siis työmarkkinoiden paradoksiin
optiseen harhaan jossa samaan aikaan löytyy työttömyyttä ja
työvoimapulaa. Erityisesti Suomessa ongelmana on ollut se, ettei
työvoiman kysyntä ja koulutus kohtaa toisiaan. Näiden kahden tekijän
saattaminen lähemmäs toisiaan markkinaehtoisen koulutuspolitiikan
keinoin on yksi tärkeä komponentti nuorisotyöttömyyden ratkaisussa.
Työnetsintäteorialla tarkoitetaan käsitystä siitä, että työnantaja ja
työntekijä eivät omaa täydellistä tietoa toisistaan. Tällöin kyse on
paljon myös kitkatyöttömyydestä, jossa työntekijät eivät ole löytäneet
oikeisiin töihin. Tämä teoria ohjaa tutkimaan työnvälitysjärjestelmien
kyvykkyyttä. Mitkä ovat keinot, joilla oululainen nuori hakee töitä ja
millä keinoilla niitä yleensä on saatu? On sanomattakin selvää, että näiden kanavien on oltava samat.
Muuttoliike vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen. Ihmisillä on vapaus
valita asuinpaikkansa. Tälloin tietyn alan koulutuspaikkojen määrän
asettaminen aluepoliittisin perustein johtaa työttömyyteen nuorten
muuttaessa muualle opiskelujen jälkeen. Huomionarvoista on se, että
nuorten työntekijöiden mobilisaatiokyky on kaikkein suurinta.
Tarkasteltaessa muuttoliikkeen vaikutuksia esimerkiksi useita vuosia
muuttovoittoisena kaupunkina olleessa Oulussa voidaan nähdä selkeitä
syitä korkeaan nuorisotyöttömyysasteeseen. Oulun kaupungin talous- ja
strategiaryhmän tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo kommentoi
nuorisotyöttömyysongelman liittyvän Oulun väestörakenteeseen. Hänen
mukaansa Ouluun siis tulee yksinkertaisesti enemmän työvoimaan kuin
lähtee pois.
Jos nuorisotyöttömyyttä Oulun alueella tarkastellaan numeroiden
kautta, huomataan alle 30-vuotiaita nuorisotyöttömiä olevan lähes
5000. Näistä 52,5% on ammatillisen tutkinnon tai yo-tutkinnon omaavia
- siis yli puolet. 30,7% työttömistä on ilman ammatillista tutkintoa
ja 9,3% ovat alemman korkeakouluasteen tutkinnon omaavia. Näiden
lukujen perusteella voidaan nähdä tärkeinä nuorisotyöttömyyden
vähentämiskeinoina muun muassa riittävät harjoittelumahdollisuudet ja
työllistyminen erityisesti yksityisen ja kolmannen sektorin kautta.
Näillä sektoreilla on suurin kyky sopeutua ja vastata työvoiman ja
työtarpeen luomaan kohtaanto-ongelmaan.
Julkinen sektori ei voi olla näin joustava, joten erityisen
tarpeelliseksi Oulun ja koko maan nuorisotyöttömyydelle on yrittäjyyden lisääminen
ja helpottaminen. Suomalaiset nuoret suhtautuvat hyvin myönteisesti yrittäjyyteen, sillä nuorille tehtyjen tutkimusten mukaan jopa 70% nuorista olisi kiinnostunut ryhtymään yrittäjäksi jossain elämänvaiheessa, mutta kuitenkin vain 5% nuorista päätyy yrittäjäksi elämänsä aikana. Tämä on se perustavanlaatuinen kohtaanto-ongelma, joka Suomella on ratkaistavana tulevien vuosien aikana. Suomalaisissa nuorissa on paljon potentiaalia, mutta tämä potentiaali on pystyttävä saamaan esiin viisaasti toteutetun koulutusjärjestelmän kautta .
Suomalainen koulutusjärjestelmä kaipaa uudistusta, erityisesti koulutuspolitiikan osalta. Koulutuspolitiikan tulee olla lähtökohtaisesti markkinaehtoista, jotta koulutuspolitiikka kohtaa paremmin työmarkkinoiden kysynnän erilaisille työntekijöille.
Markkinaehtoisessa systeemissä koulutuspolitiikka on kyllin nopea reagoimaan
alati muuttuvaan koulutustarpeeseen ja siten vähentää muuttoliikkeen
tuottamaa työttömyyden kasaantumista.
Samu Seppänen
Puheenjohtaja
Oulun Kokoomuksen Nuoret ry
Toni Onatsu
Puheenjohtaja
Lapin Kokoomusnuoret ry
