Oulun Kokoomuksen Nuoret Ry

Yrittäjyydestä helpotusta nuorisotyöttömyyteen

admin — Mon, 24 May 2010 07:29:53 +0000

Nuorisotyöttömyys jos jokin on ollut viimeisen vuoden aikana erityisen
merkittävä keskustelun ja uutisten aihe. Nuorisotyöttömyysaste on
valtakunnan tasolla ylittänyt jo 20%:n rajapyykin ja erityisen suuri
ongelma on Oulun seudulla, jossa jopa yli joka neljäs alle 25-vuotias
työnhakija on työttömänä. Hallitus katsoi auttavansa nuorten
työllistymistä kevään lisäbudjetin yhteydessä myöntämällä vajaan 80
miljoonan euron tukipotin kyseiseen tarkoitukseen. Nuorisotyöttömyys
on sinällään tuttu ilmiö jo edellisen lamakauden ajalta, jolloin
nuorisotyöttömyyaste oli ajoittain jopa 30 prosentin tuntumassa, mutta
nykyisestä nuorisotyöttömyyskeskustelusta tekee erikoisen se asia
ettei kukaan tunnu tietävän nuorisotyöttömyyden syitä eikä keneltäkään
löydy selkeitä ratkaisumalleja asiaa. Tämän vuoksi onkin tärkeä kysyä,
että mistä työttömyys on peräisin ja miten sitä voidaan vähentää?

Historiallisesti työttömyys tuli mahdolliseksi vasta kun kansalaisilla
oli muutto- ja elinkeinovapaus. Vasta näiden jälkeen työvoiman
tarjonta jollain erityisellä alalla määrätyssä paikassa kasvaa aika
ajoin sen kysyntään nähden niin suureksi, että siitä oli seurauksena
yleistä onnettomuutta, ja että työttömyys näin ollen muodostui
erityiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.

Työttömyyttä koskevan ajattelun pohjana voidaan käyttää esimerkiksi
elinkeinorakenteen muuttumista, taloustieteen käsitystä
työmarkkinoiden jäykistymisestä ja työnetsintäteoriaa. Näillä
tarkoitetaan sitä, että ihmisten kyky tarjota työpanostaan ei
alueellisesta, koulutuksesta tai muusta syystä vastaa työmarkkinoiden
tarvetta. Viljelymaan kyntämiseen ei tarvita insinööriä eikä viittä
Oulun yliopistossa opiskelevaa insinööriä tarvita hoitamaan yhden
töitä. Koulutuksen kyvyttömyys vastata tietynlaisen osaamisen ja
koulutuksen kysyntään johtaa siis työmarkkinoiden paradoksiin
optiseen harhaan jossa samaan aikaan löytyy työttömyyttä ja
työvoimapulaa. Erityisesti Suomessa ongelmana on ollut se, ettei
työvoiman kysyntä ja koulutus kohtaa toisiaan. Näiden kahden tekijän
saattaminen lähemmäs toisiaan markkinaehtoisen koulutuspolitiikan
keinoin on yksi tärkeä komponentti nuorisotyöttömyyden ratkaisussa.

Työnetsintäteorialla tarkoitetaan käsitystä siitä, että työnantaja ja
työntekijä eivät omaa täydellistä tietoa toisistaan. Tällöin kyse on
paljon myös kitkatyöttömyydestä, jossa työntekijät eivät ole löytäneet
oikeisiin töihin. Tämä teoria ohjaa tutkimaan työnvälitysjärjestelmien
kyvykkyyttä. Mitkä ovat keinot, joilla oululainen nuori hakee töitä ja
millä keinoilla niitä yleensä on saatu? On sanomattakin selvää, että näiden kanavien on oltava samat.

Muuttoliike vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen. Ihmisillä on vapaus
valita asuinpaikkansa. Tälloin tietyn alan koulutuspaikkojen määrän
asettaminen aluepoliittisin perustein johtaa työttömyyteen nuorten
muuttaessa muualle opiskelujen jälkeen. Huomionarvoista on se, että
nuorten työntekijöiden mobilisaatiokyky on kaikkein suurinta.
Tarkasteltaessa muuttoliikkeen vaikutuksia esimerkiksi useita vuosia
muuttovoittoisena kaupunkina olleessa Oulussa voidaan nähdä selkeitä
syitä korkeaan nuorisotyöttömyysasteeseen. Oulun kaupungin talous- ja
strategiaryhmän tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo kommentoi
nuorisotyöttömyysongelman liittyvän Oulun väestörakenteeseen. Hänen
mukaansa Ouluun siis tulee yksinkertaisesti enemmän työvoimaan kuin
lähtee pois.

Jos nuorisotyöttömyyttä Oulun alueella tarkastellaan numeroiden
kautta, huomataan alle 30-vuotiaita nuorisotyöttömiä olevan lähes
5000. Näistä 52,5% on ammatillisen tutkinnon tai yo-tutkinnon omaavia
- siis yli puolet. 30,7% työttömistä on ilman ammatillista tutkintoa
ja 9,3% ovat alemman korkeakouluasteen tutkinnon omaavia. Näiden
lukujen perusteella voidaan nähdä tärkeinä nuorisotyöttömyyden
vähentämiskeinoina muun muassa riittävät harjoittelumahdollisuudet ja
työllistyminen erityisesti yksityisen ja kolmannen sektorin kautta.
Näillä sektoreilla on suurin kyky sopeutua ja vastata työvoiman ja
työtarpeen luomaan kohtaanto-ongelmaan.

Julkinen sektori ei voi olla näin joustava, joten erityisen
tarpeelliseksi Oulun ja koko maan nuorisotyöttömyydelle on yrittäjyyden lisääminen
ja helpottaminen. Suomalaiset nuoret suhtautuvat hyvin myönteisesti yrittäjyyteen, sillä nuorille tehtyjen tutkimusten mukaan jopa 70% nuorista olisi kiinnostunut ryhtymään yrittäjäksi jossain elämänvaiheessa, mutta kuitenkin vain 5% nuorista päätyy yrittäjäksi elämänsä aikana. Tämä on se perustavanlaatuinen kohtaanto-ongelma, joka Suomella on ratkaistavana tulevien vuosien aikana. Suomalaisissa nuorissa on paljon potentiaalia, mutta tämä potentiaali on pystyttävä saamaan esiin viisaasti toteutetun koulutusjärjestelmän kautta .

Suomalainen koulutusjärjestelmä kaipaa uudistusta, erityisesti koulutuspolitiikan osalta. Koulutuspolitiikan tulee olla lähtökohtaisesti markkinaehtoista, jotta koulutuspolitiikka kohtaa paremmin työmarkkinoiden kysynnän erilaisille työntekijöille.
Markkinaehtoisessa systeemissä koulutuspolitiikka on kyllin nopea reagoimaan
alati muuttuvaan koulutustarpeeseen ja siten vähentää muuttoliikkeen
tuottamaa työttömyyden kasaantumista.

Samu Seppänen

Puheenjohtaja

Oulun Kokoomuksen Nuoret ry

Toni Onatsu

Puheenjohtaja

Lapin Kokoomusnuoret ry

Vipinää raiteille

admin — Tue, 11 May 2010 14:56:44 +0000

VR-konsernilla on ollut talvi ja kevät kapulat rattaissa. Ongelmat
yhteyksien järjestämisessä tai ajoillaan pysymisessä ovat vaivaneet
jatkuvasti lumisen talven jälkeen. Junaliikenne on parissa
vuosikymmenessä nopeutunut tietyillä reiteillä jopa usealla tunnilla,
mutta aikatauluissa ei ole erityisesti vuonna 2010 pysytty ja se vetää
hyvää kehitystä suohon. Tehokkuuden kehittäminen on suutari jo
syntyessään jos luotettavuus ei pysy perässä. Lisäksi myöhästyminen
aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia palveluntuottajalle.

Talvella ongelmana oli tupruttava lumi ja keväällä routavauriot ovat
pakottaneet junanopeuksien alentamiseen satojen kilometrien pätkiltä.
Ihmettelemme, miten nämä supisuomalaiset kelit voivat olla julkisen
liikenteen ongelmana. Kyseessä ei ole ensimmäinen luminen talvi eikä
ensimmäinen kerta kun maa routii. Suomalaisen rakentamisen ja julkisen
liikenteen pitäisi olla sen verran ajantasalla, etteivät yli parin
tunnin myöhästymiset näistä syistä olisi arkipäivää. Varsinkin kun
kyseessä on ainoa palveluntarjoaja. Lisäksi VR:llä on hyvin paljon
kehitettävää mm. junien siisteydessä ja palvelussa.

On olemassa vaihtoehtoisia järjestelyitä. Mielestämme tällä hetkellä
kannattavinta on raideliikenteen vapauttaminen. Tämä tarkoittaa
erityisesti ratojen käytön sallimista mm. kunnallisille ja
yksityisille toimijoille. Routaongelmaa tällä ei kuitenkaan ratkaista.
Iso-Britanniassa koko toiminta on vapautettu. Raidepalveluiden
hoitaminen on Suomessa vielä toistaiseksi paras hoitaa julkisesti,
mutta tulevaisuudessa voidaan myös vapauttaa muiden toimijoiden
osallistumista palveluntuotantoon. Yleiseen palveluun pitää kuitenkin
panostaa niin, etteivät tämänkaltaiset routaongelmat ole
todennäköisiä. Kehitteillä olevat rataosuudet, erityisesti
Oulu-Seinäjoki rataosuus, on tärkeintä varustaa uusimmalla
tekniikalla toimintahäiriöiden vähentämiseksi.

Suomalainen raideliikenne huutaa vapauttamista. Lisäksi tarvitaan
rahan uutta allokaatiota ratakunnossapitoon. Se on poliittinen päätös,
joka on lappilaisten etu. Se kannattaa siksi, että pohjoiset
raideyhteydet ovat käyttöoasteeltaan hyvin korkeita. On myös
pohjois-pohjanmaalaisten etu, että matkustamisen laatu voi parantua,
junat ovat siistimpiä, vuorot kulkevat täsmällisemmin, tavaraliikkeet
ovat vapaampia ja lipun hinta on alempi. Lisäksi on meidän etu, että
julkinen liikenne kehittyy.

Toni Onatsu
Puheenjohtaja
Lapin Kokoomusnuoret ry.

Samu Seppänen
Puheenjohtaja
Oulun Kokoomuksen Nuoret ry.

Teknologiailta

admin — Fri, 07 May 2010 19:25:44 +0000

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelumaan asiaa teknologiasta sekä yrittäjyydestä alan asiantuntijoiden kanssa ravintola Tervasoihtuun maanantaina 10.5 klo 1930 alkaen. Kuinka alueemme teknologia-alan toimijat saataisiin tekemään yhteistyötä alan toimintaedellytysten kehittämiseksi? Entä kuinka teknologia-alaa opiskelevat ja muutkin nuoret saataisiin innostutettua yrittäjyyteen? Näihin kysymyksiin vastauksia etsimään johdattavat Oulun Teknillisen Seuran puheenjohtaja Markku Hentilä ja tutkija Jukka Remes.

OKN:n aloite yhdistystoiminnan opetuksesta

admin — Fri, 16 Apr 2010 09:02:14 +0000

Kansallinen Kokoomus r.p:n puoluekokous

Puoluekokousaloite- Oulun Kokoomuksen Nuoret ry

YHDISTYSTOIMINNAN OPETUKSEN LISÄÄMINEN PERUSKOULUN YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSESSA

Vuonna 2004 otettiin käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Suunnitelman mukaan vuosiluokkien 7-9 yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Keskeisissä oppisisällöissä yhteiskunnallista vaikuttamista käsitellään kuitenkin hyvin pintapuoleisesti, eikä esimerkiksi yhdistystoiminnan mahdollisuuksia käsitellä. Yhdistyslain muutoksilla vuonna 2009 pyrittiin lisäämään nuorten mahdollisuuksia osallistua yhdistystoiminnan kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta silti monet nuoret eivät ole nykyisellään kiinnostuneita tai kykeviä osallistumaan yhdistystoimintaan.

Ohjaamalla nuoria mukaan yhdistystoimintaan saavutettaisiin monia etuja. Kansalaistoiminta kuuluu osana demokratiaan, ja sitä kautta nuori osallistuu ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti, itsenäistyy ja kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi. Yhdistystoimintaan ohjaava opetus houkuttelisi nuoria kokeilemaan erilaisia yhdistystoiminnan muotoja, mikä osaltaan kasvattaisi nuorten sosiaalista pääomaa ja olisi osana ehkäisemässä nuorten syrjäytymistä. Kolmas sektori on kansantaloudellisesti merkittävää, ja on tärkeää varmistaa että se pysyy uusien nuorten toimijoiden myötä elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Nykyinen peruskoulun yhteiskuntaopin opetus ei anna tarvittavia valmiuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhdistystoiminnan kautta. Koulujen yhteiskuntaopin opetus ei kerro yhdistystoiminnan periaatteista eikä tarjoa tietoa siitä, kuinka nuori voi käytännössä toimia yhdistyksissä. Tämän takia yhdistystoiminta jää monille nuorille vieraaksi eikä mielenkiintoa tai valmiuksia osallistua usein ole tarpeeksi. Peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen ja nuorten yhdistystoiminnan kehittämiseksi käytännöllistä opetusta yhdistystoiminnassa tulee peruskoulussa lisätä, ja opetuksen tulee tarjota oppilaalle valmiudet mennä mukaan itseään kiinnostavaan yhdistystoimintaan.

Hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous

velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin yhdystystoiminnan opetuksen lisäämiseksi peruskoulun yhteiskuntaopin opetukseen.

Oulun Energian yritysvierailu

admin — Mon, 05 Apr 2010 11:10:45 +0000

OKN:n yritysvierailu Oulun Energialle torstaina 8.4. klo 16.30 alkaen Energiatalolla (Kasarmintie 6, 90100 Oulu). Vierailun isäntänä toimii Oulun Energian hallinto- ja talousjohtaja Arto Sutinen. Tervetuloa!

Lisätiedot: Samu Seppänen, puh. 044 355 5895

Sinisten ajatusten ilta

admin — Sun, 14 Mar 2010 15:13:17 +0000

Seuraava Sinisten ajatusten ilta järjestetään keskiviikkona 17.3. klo 19.30 alkaen Otto.K:ssa (Pakkahuoneenkatu 22, 90100 Oulu). Illan alustaja toimii Oulun kaupunginvaltuutettu Heikki Pesämaa. Tervetuloa!

Lisätiedot: Samu Seppänen, puh. 044 355 5895

OKN:n jäsenilta

admin — Tue, 09 Mar 2010 20:21:51 +0000

Oulun Kokoomuksen Nuorten jäsenilta järjestetään lauantaina 13.3 klo 19.30 alkaen Street Cafen saunatiloissa (Isokatu 23, 90100 Oulu). Tervetuloa vanhat ja uudet jäsenet sekä toiminnasta kiinnostuneet.

Lisätiedot: Samu Seppänen puh. 044 355 5895

Keskustelutilaisuus Oulun keskustan kehittämisestä

admin — Mon, 01 Mar 2010 15:50:33 +0000

Oulun Kokoomuksen Nuoret kaupunginvaltuuston avoimessa keskustelutilaisuudessa tiistaina 2.3 klo 18.30 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa. Tilaisuuden aiheena Oulun keskustan vetovoimaisuuden lisääminen ja ydinkeskustan katuympäristön viihtyisyyden kehittäminen.

Nuorisojärjestöt huolissaan nuorten poliittisesta passiivissuudesta

admin — Thu, 18 Feb 2010 14:54:12 +0000

Pohjois-Pohjanmaan poliittiset nuorisojärjestöt ovat huolissaan nuorten poliittisesta passiivisuudesta. Äänestysaktiivisuus on Suomessa laskenut jo vuosikymmenien ajan ja nuoret äänestävät varttuneempaa väkeä selvästi harvemmin.

Osa nuorista kokee politiikan kaukaiseksi ja vieraaksi asiaksi, eikä poliittisia vaikutuskanavia tunneta. Äänestysaktiivisuus lisääntyy hiukan iän myötä, mutta nykyisellä kehityksellä seuraava ikäluokka äänestää aina harvemmin kuin edeltäjänsä.

Poliittiset nuorisojärjestöt ovat huolissaan etenkin politiikan vähäisestä näkymisestä kouluissa. Ylipolitisoituneiden vuosikymmenien jälkeen on politiikan kitkeminen kouluista johtanut siihen, että yhä suurempi osa nuorista ei välitä enää politiikasta olleenkaan.

Poliittiset nuorisojärjestöt haluavat olla mukana aktivoimassa nuorten poliittista kiinnostusta. Esitämme haasteen yläasteille, lukioille ja ammattikouluille, että pääsisimme kouluihin kertomaan poliittisesta päätöksenteosta, kannustamaan nuoria aktiiviseen toimintaan sekä esittelemään omaa toimintaamme.

Juho Mattila, Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret

Samu Seppänen, Oulun Kokoomuksen Nuoret

Janne Hakkarainen, Oulun vihreät nuoret

Iinamaija Sala, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret

Oulun seudun kuntaliitosselvityksen tulosilta

admin — Wed, 17 Feb 2010 19:22:40 +0000

Oulun Kokoomuksen Nuoret seuraamassa kuntajakoselvittäjä Arto Kosken tekemän Oulun seudun kuntaliitosselvityksen julkistamistilaisuutta torstaina 18.2 klo 18.30 alkaen (kahvitilaisuus klo 18.00) Oulun Yliopiston Saalastinsalissa (Pentti Kaiterankatu 1). Tervetuloa!